2 - Valokuvia ja virallisia papereita

Viikko harjoittelua on nyt takana, puolisentoista Espanjassa oleskelua. Miltä se kuuluisa ja jännittävä, ensimmäinen viikko uudessa työpaikassa tuntui ja mitä se pitikään sisällään?

Työpaikkani, Olén toimitus Fuengirolassa.

Maanantain ensimmäisen työpäivän vietin toimistolla tutustuen ihmisiin, paikkaan ja talon käytäntöihin. Pidimme pientä toimituspalaveria ja suunnittelimme tulevaa. Erittäin mukavat uudet työkaverini saivat minut tuntemaan oloni oikein tervetulleeksi ja ensimmäinen päivä meni varsin vauhdikkaasti.

Seuraavat päivät kiertelin kamera hyppysissäni Fuengirolan sekä Benalmádenan kaupunkeja ja taltioin tunnelmallisia kuvia kartuttamaan Olén kuvapankkia. Ensimmäinen viikko kuluikin maanantaita lukuunottamatta etähommissa toimiston ulkopuolella, sillä ilman N.I.E.-numeroa toimistolla työskentely on käytännössä lakipykälien harmaalla alueella. N.I.E. eli Número de Identidad de Extranjero on ulkomaan kansalaisen espanjalainen henkilötunnus, joka tarvitaan tässä maassa mm. juuri lailliseen työntekoon ja vaikkapa pankkitilin avaamiseen espanjalaisessa pankissa.

Granadan alueella sijaitsevan Sierra Nevadan lumiset huiput näkyivät kirkkaana talvipäivänä Fuengirolan rannalle asti. Etäisyyttä vuoristoon on täältä linnuntietäkin yli sata kilometriä.

Perjantaina suuntasin jo aamuvarhaisella Málagaan, kamera ja tärkeitä papereita repussani. Ensimmäisenä tehtävänä oli kiertää muutama kerrassaan upean vanhankaupungin tunnetuista nähtävyyksistä läpi ja ottaa niistä kuvia SE-sanomalehteen. Tämän viikon lehdestä (384/2023) löytyvästä Málagan kulttuurikohteista kertovasta jutusta löytyykin ensimmäiset Olén lehdissä julkaistut valokuvani. Sää oli upea ja lämpimässä auringossa kaupungilla kelpasi käppäillä ja kuvailla.

Päivän toisena agendana oli käydä poliisiasemalla, jossa minulla oli aikavaraus N.I.E:n hakua varten.

Jonkin aikaa laitoksella, aluksi ulkona ja sitten sisällä odoteltuani pääsin tiskille hoitamaan asiaani. Espanjalaisen byrokratian kiemurat tulivat oikein kongreettisesti esille, kun itse numeron myöntämistä todistavan paperin lunastamista varten piti varata netistä uusi, erillinen aika samaiselle poliisiasemalle, eri päivälle. Sinne suuntaankin tänään maanantaina, jälleen muutaman leimatun paperin kanssa.

Onko vastassa lisää etelä-eurooppalaista kulttuuria vai saanko henkilötunnukseni suunnitellusti, se selviää seuraavassa postauksessa..